Kuka?
Olen Stefanie Lindroos, vähän yli kolmekymppinen nykyisin Espoolaistunut Itä-Helsinkiläinen toimittaja, valokuvaaja ja tietysti ennen kaikkea koiranomistaja.
Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri, ja olen työskennellyt useita vuosia niin uutisjournalismin kuin erilaisten viestinnän tehtävien parissa. Kirjoittaminen on ollut sydäntäni lähellä ihan lapsesta asti, ja median eri muodot ja mahdollisuudet inspiroivat minua suunnattomasti.
Riivattu Rakki -media on täysin oma projektini, ja teen kaiken materiaalin alusta loppuun itse, ideoinnista julkaisuun.
Minulle on tärkeää voida podini kautta antaa näkyvyyttä koirien hyvinvointia edistäville aiheille, tutkimukselle ja kirjallisuudelle – sekä olla sellainen luotettava, avointa keskustelua ja vertaistukea tarjoava taho, jota itse vuosia sitten olisin kaivannut.
Miksi?
Kun ensimmäinen oma koirani, nyt seniori-ikäinen rescuekoira Lucky astui elämääni vuosikymmen sitten, istuin pienessä kerrostaloyksiössäni Itä-Helsingissä epätoivoisesti googlettaen ratkaisuja upottavalta tuntuvaan kasaantuneiden ongelmien suohon.
Vuonna 2014 ei ollut koirasomea tai -podcasteja, eikä netti ollut vielä pullollaan blogitekstejä ja artikkeleita koirien käyttäytymisestä ja tarpeista, stressistä, pelkokäytöksestä ja positiivisesta koirankoulutuksesta. Sen sijaan luin Koirat.comin nettifoorumin jokaisen aloituksen ja testasin toinen toistaan omituisempia “koulutusmetodeja” joita “kokeneet koiraihmiset” foorumeilla suosittelivat.
Kyseenalaiset, monet rankaisuun perustuvat metodit eivät haasteitamme ratkaisseet, vaan lisäsivät sekä omaa että koiran ahdistusta entisestään. Edelleen joskus sydäntäni kuristaa ajatella, kuinka ailahtelevan ja reaktiivisen omistajan kanssa Lucky joutui tuolloin elämään, ja miten paljon Lucky on minulle antanut anteeksi.
Tuolloin elettiin vielä blogien kulta-aikaa, ja aina kirjoittamista rakastaneena perustin vaikeita tunteita käsitelläkseni About Getting Lucky -blogini. Jo silloin ajattelin, että tekstit ehkä tulevaisuudessa voisivat jollekin toimia sellaisena vertaistukena ja apuna, jota itse kaipasin ja foorumeilta kuumeisesti etsin.
Nyt yli vuosikymmen myöhemmin elämämme näyttää melkoisen erilaiselta. Olemme kasvaneet, viisastuneet ja tasoittuneet Luckyn kanssa yhdessä, ja silloin ylitsepääsemättömältä tuntuneista haasteista on jäljellä enää haaleita arpia. Koirien hyvinvoinnista on tullut itselleni sydämen asia.
